Viikko 50: Lepoa ja lenkin pidentämistä

Onpas vauhdikas viikko taas takana! Vikojen koulujuttujen hoitamista, yövieraiden emännöintiä pariinkin otteeseen, yökyläilyä siskon luona Porissa… Ehkä ihan hyväkin, että on ollut paljon ohjelmaa. Muuten saattaisi juoksu ihan riistäytyä käsistä, tuntuu meinaan aina vaan paremmalta ja paremmalta! Mutta täytyy malttaa aloitella iisisti, siksi nämä ”pakkolepopäivät” ovat olleet ihan hyvä juttu 🙂 Viime treeniviikkoni näytti siis tältä:

Maanantai:
Lepo
Kävely 2 h

Tiistai:
Kevyt aamulenkki 30 min, 5,38 km, KS 148, MS 165, 5:35 min/km, 10,76 km/h

Keskiviikko:
PK 60 min, 10,62 km, KS 155, 5:38 min/km, 10,62 km/h

Torstai:
Lepo

Perjantai:
Pitkä PK 120 min, 21,16 km, KS 151, MS 168, 5:40 min/km, 10,58 km/h
Kyykky- ja vatsatreeni 40 min

Lauantai:
Palautteleva lenkki (puolet hölkkää, puolet kävelyä) 80 min, 11,3 km, KS 135, 7:05 min/km, 8,48 km/h

Sunnuntai:
Lepo

 

Maanantaina paras kaverini ja kummityttöni tulivat Salosta yökylään luokseni Helsinkiin. Enpä olisi siis ehtinytkään treenata – oli ihan hyvä pitää lepopäivä. Käytiin vaan kevyellä kärrykävelyllä 🙂

Tiistaina kävin kuitenkin lyhyellä aamulenkillä yövieraiden heräillessä – kipaisin samassa kaupassa noutamassa heille aamupalaa. Olipa ihanaa lähteä liikkeelle auringonnousun aikaan! Se kultasi Arabianrannan niin uskomattoman kauniisti. Kyllä talvella kannattaa hyödyntää se, että aurinko nousee tarpeeksi myöhään, ja suunnata poutasäällä lenkille juuri ennen sen nousua. Fiilis juosta auringonnousussa on aivan mieletön. Siitä saa virtaa ja energiaa koko päiväksi!

Keskiviikon juoksusää ei kyllä houkutellut. Kouluhommissa meni sen verran myöhään, että pääsin liikkeelle vasta pimeään aikaan. Juoksusää ja valo vaikuttaa omalla kohdallani nimenomaan siihen lenkille lähtemiseen valtavasti. Lykkäsin lenkin lähtöä monta tuntia – tein kaikkea muuta, kun ei vaan huvittanut astua pimeään sateen, tuulen ja kylmyyden keskelle. Lopulta kuitenkin sain otettua itseäni niskasta kiinni ja hyvä niin. Tuli heitettyä myrskyn keskellä tunnin kiva lenkki. Ei se sää ikinä tunnu niin pahalta enää parin minuutin juoksun jälkeen.

Torstain vietin täydessä levossa. Perjantaina mulla oli vapaapäivä ja säät suosivat, joten lähdin vetämään pitkistä. Tavoitteena oli pisin lenkki sitten maratonin – vähintään 18 kilometriä siis. Tarkoituksena oli kuitenkin juosta mukavalta tuntuvaa vauhtia eikä ottaa paineita tahdista. Vauhti olikin itse asiassa yllättävän reipas, mutta sykkeet pysyivät silti sopivina. Parissa tunnissa taittui matkaa puolimaratonin verran. Ja aika kului kuin huomaamatta. Vähän toki jaloissa alkoi tuntua lenkin lopussa, kun ei ole taas tottunut näin pitkiin juoksuihin. Tuntuu kuitenkin, että rauta tosiaan puree.

Perjantain treeni tuntui kyllä sitten lauantaina jaloissa aika kovin – etenkin, kun tein sen perään vielä kyykkytreenin. Arvoin lauantaina kevyen palauttelulenkin ja reippaan palauttelukävelyn välillä. Päätinkin yhdistää nämä: hölkkäsin ja kävelin vuorotellen 10 minuuttia kerrallaan 80 minuutin ajan. Siis yhteensä 40 minuuttia hölkkää ja 40 minuuttia kävelyä 10 minuutin osioissa. Tuntui ihan hyvältä palauttelulta. Yhtäjaksoinen hölkkä olisi ollut kipeille jaloilleni turhan raskasta, mutta pienet hölkkäosiot tekivät palauttelukävelystä hieman reippaamman. Toimiva kombo, nimenomaan palautumista ajatellen.

Lauantai-iltapäivällä suuntasin kyläilemään siskoni luo Poriin. Sunnuntai meni (pientä Pori-kävelyä lukuun ottamatta) totaalisessa levossa. Illaksi käänsin keulan kohti Saloa – täällä vietän sijaisuuden merkeissä reilun viikon. Sitten onkin jo joulu. Aika menee kyllä ihan tajuttoman nopeasti. Ei mitään järkeä! Enkä voi uskoa, että vielä muutama viikko sitten juoksu tuntui uskomattoman vaikealta, ja jo nyt se tuntuu lähestulkoon paremmalta kuin koko vuoden aikana. Jokaisen lenkin jälkeen on ollut ihanan pirteä ja hyvä fiilis! Aivan käsittämätöntä.

Eli hyvin pyyhkii täällä. Treenifiilis on parempi kuin pitkiin aikoihin. Virtaa löytyy niin treenaamiseen kuin muuhunkin elämään ihan eri tavalla kuin ennen. Vähän harmittaa, että viime viikolla jäi jooga ja pilates välistä ja sama toistuu todennäköisesti joulukuun loppuun saakka. En halua unohtaa noita uusia juoksua tukevia lajeja, vaikka juoksu nyt sujuukin. Haluaisin pitää ne treeniohjelmassani yhä edelleen. Tammikuussa täytyy pitää huoli siitä, ettei juoksu sivuuta kaikkea muuta tärkeää oheistreeniä.

Mahtavaa joulunaikaa teille kaikille! Jaksakaa vielä hetki, joulu on jo ovella 😉

Mainokset

6 kommenttia artikkeliin ”Viikko 50: Lepoa ja lenkin pidentämistä

  1. Jee! Ihanaa kuulla, että juoksu on alkanut kulkemaan ja muutenkin olo on parempi! 🙂 Kannatti siis ottaa iisisti välillä ja kuunnella kroppaa! 🙂 Mun on mahdotonta unohtaa noita juoksun oheislajeja, koska jos ne jää pois pidemmäksi aikaa niin tunnen sen kyllä kropassa…:/ Kivaa joulunaikaa Katju! 🙂

    Tykkää

    1. Kiitos Karoliina 🙂 Veikkaan kyllä, että myös sillä levolla oli suuri vaikutus tähän – ei pelkällä rautakuurilla! Ja oheistreeneillä varmasti myös… Luulenpa että itsekin huomaan kropassa, jos kehonhuolto jää vähemmälle. Nyt siihen on niin tottunut 🙂 Oikein kivaa joulunaikaa myös sulle!!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s