13+14/2016

Kisaraportin jälkeen blogini on elänyt eräänlaista hiljaiseloa. Olen tarkoituksella ottanut vähän etäisyyttä juoksuun ja blogimaailmaan (okei, pääasiassa kuitenkin flunssan takia!), sillä välillä on ihan hyvä keskittyä muihinkin asioihin. Nyt olen levännyt (liian) monta päivää ja kaipuu takaisin lenkkipoluille alkaa olla kova. Tässä kuitenkin katsaus maratonviikkoon ja sitä seuranneeseen lepoviikkoon. Tällä kertaa viikkokatsaus sisältää enemmänkin yleisiä kuulumisiani kuin treenejäni, kuten tulet pian huomaamaan 🙂

Maanantai:
Lepo

Tiistai:
Kävely 2 h

Keskiviikko:
Yhteislenkki: kevyt hölkkä mäkijuoksupaikalle ja takaisin, kevyttä hölkkää ja kävelyä mäkivetojen ajan, yht. 12 km

Torstai:
Lepo

Perjantai:
Kävelyä Milanossa, n. 3 h

Lauantai:
Kevyt aamulenkki, 6 km, 32 min, KS 132, MS 155, 5:20 min/km, 11,25 km/h

Sunnuntai:
Milano Marathon, 42,57 km (42,2 km), 3:25:11, KS 172, MS 194, 4:49 min/km (4:52 min/km), 12,45 km/h (12,34 km/h)

1446 (800x800)

Maanantai:
Lepo

Tiistai:
Lepo

Keskiviikko:
Lepo

Torstai:
Lepo

Perjantai:
Lepo

Lauantai:
Lepo

Sunnuntai:
Kävely 1,5 h

Juoksua yhteensä (molemmat viikot): 60,5 km

Starttasin maratonviikkoni levolla. Lonkka oli yhä kipeä. Tiistaina testasin lonkkaa pitkällä kävelylenkillä. Lenkin lopussa lonkassa tuntui taas, mutta kipu ei ollut ylivoimaisen kovaa.

1441 (600x800)

Keskiviikkona oli vuorossa taas Asicsin ja HCR:n yhteislenkki. Tällä kertaa suuntasimme Meilahteen tekemään mäkivetoja loivassa ylämäessä, jonka läpi uusi HCR-reitti tulee kulkemaan. Street Teamista paikalle pääsi tällä kertaa lisäkseni vain Laura. Laurallakin oli kisat viikonloppuna, joten työnjako oli selvä: minä lähetin, Laura otti aikaa ja pysäytti juoksijat mäen yläpäässä. Vetoja oli muistaakseni kahdeksan. Niiden aikana itse hölkkäilin ja venyttelin pitääkseni itseni lämpimänä – sitten suunnattiin takaisin Forumiin. Lopuksi hölkkäsin vielä bussipysäkille. Tuli aika pitkä, mutta todella kevyt setti. Olisinpa halunnut itsekin juosta mäet, näytti niin kivalta treeniltä! Siihen kuului siis kahdeksan kahden minuutin vetoa loivaan ylämäkeen, palautuksena kävely/hölkkä takaisin mäen alkuun. Jokaisen vedon piti olla edellistä kovempi eli joka kerta piti päästä edellistä vetoa pidemmälle. Pitää kyllä vielä itse käydä ottamassa jotain tämäntapaista tuntumaa tuohon HCR:n pitkään mäkeen ennen varsinaista kisapäivää!

1443 (800x600)

1444 (800x654)

Lenkin jälkeen lonkkani oli jälleen kipeä. Tosin se oli sitä taas jo lenkin alusta lähtien. Kipu ei estänyt juoksemista ja siihen tottui nopeasti. Maraton tietysti huolestutti silti. Torstaina kävin hierojalla, joka totesi lihasteni tuntuvan todella kireiltä – erityisesti se piriformis. Outoa sinänsä, etten ole huomannut lainkaan lihaskipuja. Ehkä juuri nuo syvät lihakset ovat sitten kiristyneet pitkän ajan saatossa aivan huomaamattomasti ja ilmoittavat olemassa olostaan säteilemällä muualle? En tiedä, sillä en ole asiantuntija. Mutta hieronnan jälkeen reisi- ja pakaralihakseni olivatkin yllättäen todella kipeät – ihan kuin kovan treenin jälkeisenä päivänä. Jotain se hieroja ainakin siis sai jaloissani aikaan.

1442 (800x800)

Torstaina lähdin siis Milanoon. Perjantaina kävelin ympäri kaupunkia. Lauantaina kävin pikku lenkillä testaamassa jalkaa. Ja sunnuntaina starttasin. En ala kertoa samaa tarinaa toista kertaa vaikka kuinka kovasti tahtoisinkin, voit lukea sen täältä!

1445 (600x800)

Maratonin jälkeinen päivä oli järkyttävä. Koko kroppaani sattui niin kovin, etten meinannut päästä sängystä ylös. Ikinä maratonin – tai minkään muunkaan treenin – jälkeen en ole ollut noin jumissa. Aivan kuin olisi jäänyt rekan alle! Lisa oli varoitellut, etten vaan lähtisi juoksemaan heti seuraavana päivänä. Ei hätää: en olisi edes voinut juosta askeltakaan. Erityisesti portaiden laskeutuminen tuntui jaloissa siihen malliin, että yliopistossakin laskeuduin kaiteen tukemana irvistäen joka askeleella. Hissiä en kehdannut ottaa vain yhden kerroksen takia.

Treenihän tuntuu lihaksissa yleensä pahiten pari päivää treenin jälkeen. Tiistai olikin vielä maanantaitakin pahempi. Hassua, kuinka jalka- ja pakaralihasten lisäksi myös käsilihakseni olivat todella kipeät. Tiesipähän ainakin antaneensa kaikkensa kisoissa.

1447 (800x800)

Vielä keskiviikkonakin jalkani olivat niin kipeät, ettei kävely sujui yhä hieman ontuen. Vasta torstaina saatoin kuvitella lähteväni esim. reippaalle kävelylenkille. Mutta heti maratonin jälkeen olin arvatenkin sairastunut pikku flunssaan. Ja kun jalkani alkoivat parantua, flunssani teki päinvastoin. Torstaiaamuna heräsin järkyttävään kurkkukipuun, joka jatkui muutaman päivän. Sitten tuli nuha. Vietin muutaman päivän lähestulkoon kokonaan neljän seinän sisällä, mutta olo ei tuntunut liikkuvan suuntaan eikä toiseen. Kuumetta ei ollut missään vaiheessa. Sunnuntaina uskaltauduinkin jo kävelylle. Kävellessä olo oli ihan hyvä, mutta illalla flunssainen olo palasi. Harvinaisen sitkeä ja ärsyttävä tapaus tämä flunssa!! Jatkuvasti ollaan siinä rajoilla, että pitäisikö jäädä peiton alle vai lähteä ulos. Päivällä vointi voi olla hyvä, mutta yön aikana se pahenee.

1449 (640x800)

Flunssassa on kyllä puolensa. Olenpahan saanut ainakin kunnolla palauduttua maratonista ja myös lepuutettua kipeää lonkkaani. Ilman flunssaa en olisi varmaankaan malttanut pitää näin pitkää taukoa juoksemisesta. Lisäksi on ollut virkistävää viettää vaihteeksi elämää, joka ei pyöri pelkän juoksun ympärillä. Kun en kuitenkaan ole ollut täysin vuoteenoma, olen saanut paljon aikaiseksi näiden päivien aikana. Olen katsonut rästiinjääneitä Game of Thrones -jaksoja, tehnyt suursiivouksen, nähnyt kavereita ja lukenut muutaman kirjallisuudessa tentittävän romaanin.

Totta puhuen, päivät ilman rakasta harrastusta ovat aika tylsiä. Mitä ihmettä tekisin vapaa-aikanani, jos en juoksisi?? (Ehkäpä ahkerammin niitä kouluhommia, jotta valmistuisin joskus :D) Kuulostaa ehkä liioittelulta, mutta elämä ilman urheilua on todella erilaista, kun on tottunut liikkumaan päivittäin ja rytmittämään elämänsä harrastuksensa ympärille. Ai että kaipaan niitä viikkoja, kun juoksemaan pääsee lähes päivittäin. Viimeisestä kunnon juoksuviikosta alkaa olla jo yli kuukausi. Flunssa alkaa käydä todella turhauttavaksi. Onneksi nyt ollaan jo voiton puolella 🙂 Ihanaa, aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

1448 (600x800)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s