Teijon poluilla

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

Yleensä suuntaan poluille joko ”kotimetsääni” Salossa tai sitten jonkun muun järjestämälle kimppalenkille. Nyt Helsinki City Trailiin valmistautuessani olen päättänyt testata ihan uusia polkuja. En kuitenkaan halunnut ruveta suunnistamaan tuntemattomissa maastoissa kartan kanssa, joten haussa oli merkittyjä polkuja. Mistäpä muualta niitä löytyisikään paremmin kuin kansallispuistoista?

Suomessa on 39 luonnonsuojeltua kansallispuistoa. Kansallispuistot ovat jakautuneet melko tasaisesti ympäri Suomea, joten ihan hirveän pitkälle ei tarvitse ikinä ajaa. Salossa on ihan oma kansallispuistonsa – Teijolla, Perniössä. Teijo on itselleni tuttu paikka lähinnä Teijon laskettelukeskuksen takia: siellä tuli käytyä kertaalleen tänäkin vuonna. Ihan hävettää myöntää, että olen käynyt patikoimassa Teijolla vain pariin otteeseen ja nekin kerrat lapsuudessani. Polkujuoksemassa en ole käynyt koskaan. Vasta vähän aikaa sitten käsitin, että Teijollahan todella on merkattuja reittejä, jotka sopivat loistavasti polkujuoksuun.

DCIM102GOPRO

Tein visiitin Teijolle lauantai-iltana syyskuun alkupuolella. Oli ollut poikkeuksellisen lämmin päivä – vielä illallakin pärjäsi hyvin shortseissa ja topissa. Hektisen työviikon jälkeen kaipasin rauhoittumista ja omaa aikaa. Kansallispuisto tarjosi siihen loistavat puitteet, vaikka aluksi näyttikin siltä, etten ihan yksin juoksemaan pääsisikään. Muut Teijolla vierailleet olivat kuitenkin jo tekemässä lähtöä, joten melko omassa rauhassa sain iltalenkkini kulkea.

Olin katsellut alustavasti erilaisia reittejä Teijon kansallispuiston nettisivuilta (Metsähallituksen luontoon.fi-sivustolta löytyy kattavasti tietoa eri kansallispuistoista sekä niiden palveluista ja reiteistä!). Tarjolla oli runsaasti erilaisia reittejä, joista suuri osa lähti Matildanjärven parkkialueelta – sinne siis suuntasin. En osannut valita reiteistä vain yhtä, joten päädyin kahteen eri reittiin.

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

Ensimmäinen, Jeturkaskin muinaispolku, kiersi lenkin Jeturkaskin pirunpellon kautta takaisin pysäköintialueelle. Reitti kulki enimmäkseen mäntymetsässä, mutta poikkesi myös korkealla kalliolla ja pienellä suolla. ”Polku” oli osittain niinkin hyväkuntoista, että soveltui myös esim. pyörätuolilla kuljettavaksi, mutta muuttui pirunpellon jälkeen vaikeakulkuisemmaksi. Kiva sinänsä, sillä se loi sitä autenttista polkujuoksufiilistä. Olinkin miettinyt, ovatko kansallispuistojen merkatut reitit enemmänkin pururadan tyyppisiä, helppokulkuisia kävelyreittejä kuin niitä ”oikeita” luonnonpolkuja – Karhunkierroksellakin polut muuttuivat ”oikeiksi” poluiksi vasta Pikku Karhunkierroksen jälkeen. Teijolla ainakin Jeturkaskin muinaispolku on suunniteltu sinänsä kätevästi, että kaikki halukkaat pääsevät vaivatta tutustumaan pirunpeltoon, minkä jälkeen maasto muuttuu metsämäisemmäksi. Kaikille jotakin!

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

4,6 kilometrin päätteeksi reitti palasi takaisin Matildanjärven parkkipaikalle. Reitin loppupätkällä oltiin tosiaan ylitetty pieni suo kapeita pitkospuita pitkin sekä kiivetty korkealle kalliolle (ja hetkeksi jopa eksytty reitiltä, heh!). Seuraavan päivän viikon pitkän lenkin takia otin tämän kansallispuistoseikkailun melko kevyesti ja kävelinkin aika ajoin – esimerkiksi jyrkät nousut kipusin suosiolla verkkaisesti välttääkseni maitohapot. Aikaakin oli siis kulunut jo ihan kiitettävästi, mutta halusin vielä ehdottomasti käydä ainakin katsomassa kaunista Matildanjärveä. Ajattelin hölkkäileväni Matildanjärven kierrosta kilometrin tai pari eteenpäin ja kääntyväni sitten takaisin. No, en arvatenkaan malttanut enää kääntyä ympäri vaan kiersin koko järven.

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

Matildanjärven kierros on pituudeltaan 5,5 kilometriä ja nimensä mukaisesti kulkee Matildanjärven ympäri. Reitti kulkee suureksi osaksi lähellä rantaa halki mäntymetsiköiden ja soiden. Pitkospuitakin saa kipittää aika paljon, mutta onneksi ne on pidetty hyvässä kunnossa. Reitin varrelta löytyy myös laavuja, keittokatoksia ja tulentekopaikkoja, joten tämä reitti sopii mainiosti myös retkeilyyn! Oli siinä reitin varrella pari telttaakin pistetty pystyyn.

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

Matildanjärveä kiertäessäni en olisi millään malttanut pysyä järveä kiertävällä reitillä. Polku haarautui useasti eri suuntiin: kyltit osoittivat reitin esim. laavulle tai toiselle parkkipaikalle. Lisäksi polulta pääsi usein tutkimaan pieniä saarekkeita, joihin johti söpöt pienet pitkospuut. Luonto oli älyttömän kaunista ja maasto juuri sopivaa polkujuoksulle: ei ihan niin juurakkoista, ettei olisi ehtinyt katsella ympärilleen.

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

Reitin loppupuolella polku muuttui yllättäen tieksi. Olin onneksi lukenut netistä, että reitin loppupätkä (n. 600 m) kuljetaankin tietä pitkin suloisten Mathildedalin kylän talojen ohi takaisin parkkialueelle. Ihan täyttä polkujuoksua ei siis tämäkään reitti ollut.

DCIM102GOPRO

Vuoroin hölkkäillen ja kävellen (ja runsaasti kuvia napsien) sain kulutettua reilun kymmenen kilometrin matkaani n. puolisentoista tuntia. Ei mikään tehotreeni, mutta sitäkin mukavampi ja henkisen hyvinvointini kannalta todella tärkeä lenkki. Helsinki City Trailia ajatellen tämän lenkin tarkoituksena oli lähinnä totutella liikkumaan poluilla – pääasiassa kun kuitenkin juoksen ja kävelen sillä tasaisella, kovalla asfaltilla.

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

DCIM102GOPRO

Teijolla riittäisi muitakin merkattuja reittejä, jotka soveltuisivat varmasti polkujuoksuun. Pitäisi ehdottomasti vierailla siellä useammin – onhan se sen verran helpon matkan päässä. Ehkä joskus jopa järjestän kimppalenkin Teijolla 😉

Onneksi kansallispuistoja on muuallakin – myös pääkaupunkiseudulla. Niille pääseminen ei tosin ole ihan piece of cake ilman autoa. Olen nyt käynyt pari kertaa Nuuksiossa – molemmat kerrat autokyydillä. Julkisilla matka kestäisi kotoani lähes kaksi tuntia yhteen suuntaan. Nuuksioon tosiaan pääsee bussilla, mutta ihan vaivatonta se ei ole.

DCIM102GOPRO

Myös Nuuksiossa riittää polkuja, mutta omat visiittini ovat olleet tosi lyhyitä. Viime viikolla juoksimme Ruusun kanssa pari lyhyttä kierrosreittiä, jotka lähtivät Haukkalammen luontotuvalta. Nuuksioon täytyy mennä tutustumaan vielä paremmin – ehkä jonkun sellaisen seurassa, joka tuntee sen hyvin 🙂

Arvon tässä yhteydessä viimeisen ilmaisen osallistumisen parin viikon kuluttua juostavalle Helsinki City Trailille! Arvontaan voit osallistua jakamalla alapuolella (tai vaihtoehtoisesti Facebookissa/Instagramissa) omat kansallispuistokokemuksesi. Arvon kommentoineiden keskuudesta ensi viikon jälkeen yhden voittajan – aikaa on siis ensi viikon sunnuntaihin 9.10. saakka! 🙂

DCIM102GOPRO

Mainokset

12 kommenttia artikkeliin ”Teijon poluilla

  1. Me mietittiin viime viikonloppuna Teijolle lähtemistä, tosin rinkka selässä ja teltta mukana. Jätettiin kuitenkin väliin kiireisen syyskuun vuoksi ja vaihdettiin suunnitelmat lennosta kotimetsiin ja lepoon. Näyttää niin ihanalle, että pitää kyllä vielä lähteä 🙂 Helsinki city trail kuulostaakin hyvältä, ehdottomasti haluan olla mukana arvonnassa. En ole koskaan ollut juoksemassa missään järjestetyssä tapahtumassa, vaikka juoksu onkin rakkain harrastukseni. Veikkaan et jos jostain aloittaisin niin se ois just polkujuoksusta. Oispa jännää päästä mukaan 😀

    Tykkää

    1. Toihan kuulostaa myös mahtavalta suunnitelmalta! Itsekin mietin, että joku patikointireissu Teijolle olisi ihan mahtava 🙂 Harmi, ettei arpaonni osunut tällä kertaa kohdallesi, mutta toivottavasti tulet vielä joskus osallistumaan kisoihin! Niissä on aina mahtava tunnelma 🙂

      Tykkää

  2. Itse olen juossut vain Seitsemisen kansallispuistossa. Olen niin hidas poluilla, varsinkin jos ne ovat vaikeita ja teknisiä. Nyt olen mukana järjestämässa Pilvimaja Night Trail Runia, 13 km pimeillä metsäpoluilla.

    Tykkää

    1. Enpä ole kummassakaan paikassa käynyt, mutta tuo Night Trail Run kuulostaa tosi jännältä! 🙂 Kiitos kommentistasi, mutta valitettavasti arpavoitto osui tällä kertaa toiseen osoitteeseen!

      Tykkää

  3. Kansallispuistoissa olen käynyt kävelemässä Repovedellä, jonka polut sopisivat erinomaksesti juoksuun ja harkitsen menemistä siellä lokakuussa järjestettävään trail-tapahtumaan! Lisäksi olen kävellyt ja yöpynyt Kolilla, jossa oli aika kallioista ja metsäistä polkua. Nuuksiossa pari lenkkiä ovat olleet tosi kivoja ja kävisin mielellään vaikka viikoittain, jos se sijaitsisi vähän lähempänä 😜 lapissa on tullut käveltyä pyhällä, haltilla ja nuorgamissa, mutta en tiedä ovatko ne kansallispuistoja, pitääkin tsekata sun linkistä löytyykö ne sieltä! Oih ja ois ihanaa päästä juoksemaan Helsinki City Trailille!

    Tykkää

    1. Moikka Ruusu! Huh, sä olet oikein kansallispuistojen asiantuntija 😉 Ja oot kyllä myös etevä liikkumaan poluilla, luottopolkukaveri 🙂 Harmi, että tällä kertaa arpaonni ei sua suosinut, olis ollut kiva juosta samoissa kisoissa! Jollet sitten päätä ilmoittautua… 😉

      Tykkää

  4. Olen perheen kanssa retkeillyt eri kansallispuistoissa lomareissuilla, mutta juosten tutustunut vain Oulangan kansallispuistoon. Teijolla retkeillessä olen haaveillut juoksemisesta sen kauniissa maisemissa, mutta toistaiseksi olen vielä tyytynyt tikkupullan paistoon lasten kanssa 😀. Muutenkin ovat polkujuoksut jääneet nyt vähemmälle. Helsinki City Trailille olisi kiva päästä!

    Tykkää

    1. Moi Mari! Oulangan kansallispuisto on kyllä kaunis – itselleni tuttu vaelluksen merkeissä 🙂 Ja Teijo on siitä kiva paikka, että sinne on helppo suunnata vaan kävelylle tai pikku päiväretkelle, tikkupulla kuulostaa myös hyvältä vaihtoehdolta 😉 Ja hei, onneksi olkoon arvonnan voitosta! Pistän sinulle koodia vaikka facebookin kautta eli tarkkaile inboxiasi!

      Tykkää

  5. Viime viikonloppuna kävin retkeilemässä ensimmäistä kertaa Sipoonkorvessa ja se luonto oli todella upeaa! Sinne pitää mennä uudestaankin ja pitää tässä syksyn aikana suunnitella retki myös Nuuksioon. Olen enimmäkseen juossut asfaltilla ja hiekkateillä, mutta pitkään haaveillut poluilla luonnon rauhassa liikkumisesta, mutta jotenkin ollut aikaansaamaton sen suhteen. Tuo Helsinki City Trail olisi hyvä mahdollisuus tutustua lähiseutuni polkureitteihin!

    Tykkää

    1. Hei Julia! Sipoonkorpea olen itsekin miettinyt, mutta en ole saanut aikaiseksi lähteä. Omat juoksutaustani ovat melko samanlaiset kuin sinullakin: aina sitä haaveilee polkujuoksusta, mutta kaupunki- tai maantiejuoksu on helpompi ratkaisu. Harmi, että arvonnan voitto meni nyt toiseen osoitteeseen, mutta kiitos kuitenkin kommentistasi 🙂

      Tykkää

  6. Hei! Varsinaista polkujuoksua on vähemmän tullut harrastettua (mitä nyt keskuspuistossa lenkillä joskus on poikennut metsään ihmettelemään), sen sijaan kansallispuistoissa sitäkin enemmän hengailtua. Nuuksion päiväretket virkistävät hektisen viikon jälkeen mukavasti säällä kuin säällä.
    Aalkusyksystä kävimme isomman porukan kanssa Kolillaa parin päivän vaellusretkellä, aj että oli kaunista! Piitkien nousujen jälkeen kansallismaisemat palkitsivat kivasti.
    Helsinki city trail kiinnostelee: urheilujuhla yhdistettynä syksyiseen metsään ei voi mennä pieleen!

    Tykkää

    1. Hei Emma! Koli kuulostaa ihan superilta 🙂 En tosin tiedä, miten hyvin se mahtaa soveltua polkujuoksuun – jyrkät nousut saattaisivat olla vähän liikaa. Valitettavasti arpaonni ei suosinut sinua tällä kertaa, mutta kiitos kuitenkin kommentistasi!!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s