Ylikunnossa

Kohonnut leposyke. Raskaat jalat. Hidas palautuminen. Kipeät lihakset. Nukahtamisvaikeudet. Aamuyöstä heräily. Hikoilu. Hermostuneisuus. Mielialavaihtelut. Juoksuvaikeudet. Suorituskyvyn lasku. Haluttomuus, jopa vastenmielisyys urheilua kohtaan.

Pari päivää sitten luettelin lääkärille puhelimessa oireeni. Lääkäri vahvisti epäilykseni: kaikki viittaa selkeästi ylikuntoon. Ylikunnossa elimistö on kuormittunut niin pahasti, ettei palautuminen enää onnistu. Seurauksena on monenlaisia oireita, joista suurin osa löytyy omasta listastani. Ylikunto paranee ainoastaan levolla. Alkuun pari viikkoa juoksukieltoa ja pelkästään kevyttä treeniä.

Ylikunnon oireet olivat selvät – miksi siis meni näin kauan, kunnes tajusin asian todellisen laidan? No, typeränä kuvittelin, että ylikunto voisi aiheutua vain ja ainoastaan liian kovasta treenistä. Treenaamiseni syksyllä ei ollut sinänsä mitenkään sen kovempaa kuin yleensäkään – ja maratonin jälkeen treenasinkin itse asiassa pelkkää peruskestävyyttä. En ymmärtänyt, että ylikunnon taustalla on henkisen ja fyysisen kuormituksen yhteissumma: kun elämä on stressaavaa tai henkisesti kuormittavaa, pitäisi treenaamista keventää. Syksy oli elämäni stressaavinta aikaa, mutta silti jatkoin maratontreenejä tavalliseen tapaan. Laiminlöin riittävän levon, noudatin treeniohjelmaani melkoisen kurinalaisesti ja treenasin yleensä silloinkin, kun olin väsynyt tai ei huvittanut lähteä lenkille.

Dublinin maratonin jälkeen en viettänyt yhtäkään kokonaista viikkoa ilman juoksua. Eka viikko meni kevyttä hölkkää, sitten siirryin peruskestävyyteen. Treenaaminen tuntui tahmealta vielä kuukausi maratonin jälkeen. Ajattelin, etten ole vielä palautunut kovasta kisasta. Joulukuussa yritin lisätä vähitellen vauhtikestävyyttä treeneihini, muttei se tuntunut hyvältä. Vauhtini oli laskenut ja sykkeeni noussut. Ajattelin, että vaikeudet vauhtikestävyydessä johtuvat siitä, etten yksinkertaisesti ole treenannut kovaa pitkään aikaan. Ajattelin, että on ihan luonnollista, ettei kova treeni kulje pitkän peruskestävyysjakson jälkeen. Pitäisi vaan väkisin yrittää tehdä vähän kovempia treenejä.

Siispä aloitin vk-treenit. Mutta mitä kovempaa ja enemmän treenasin, sitä vaikeammalta treeni tuntui. Ja kovista treeneistä palautuminen vei todella kauan. Oikeastaan jo tunnin pk-lenkki sai jalkani jumiin moneksi päiväksi. Tammikuussa sitten avauduinkin ohimennen vaikeuksistani ja oireistani, jotka muistuttivat tismalleen anemia-oireita. Osa teistä lukijoista kommentoikin, että ylikunnolta tai -rasitukselta kuulostaa. Halusin kuitenkin poissulkea anemian, joten odotin verikoetuloksia. Hemoglobiiniarvot olivat kunnossa, joten päätin pitää pari kevyempää viikkoa. Niiden aikana leposykkeeni laski ja uneni parani. Treeni tuntui helmikuun alussa taas hyvältä.

Mutta vain hetkellisesti. Parin treeniviikon sisällä leposykkeeni nousi jälleen ja univaikeudet palasivat. Ja kropan palautuminen treenin jälkeen kesti tolkuttoman kauan. Pari kevyempää viikkoa ei tainnut olla tarpeeksi pitkä lepoaika. Jos kehoni tosiaan on ollut ylirasitustilassa syksystä asti, se tarvitsee enemmän lepoa. Ja aktiivista lepoa – ei ”kevyempää” hölkkäviikkoa tai paria.

Eli tässä sitä nyt ollaan. Pari viikkoa juoksutaukoa, joka todennäköisesti venyy vielä paljon pidemmäksi. Nyt pitää vaan malttaa pitää treenit oikeasti kevyenä ja levätä. Olisi kannattanut tajuta keventää kunnolla jo aikaa sitten, mutta turha jossitella.

Juoksutauko totta kai ahdistaa kaltaistani suorittajaa ihan älyttömästi. Mutta samalla kuitenkin paljon vähemmän kuin ennen. Jollain hassulla tavalla olen oikeastaan helpottunut. Nyt vaikeuksilleni on löytynyt todennäköinen syy. Ainut tapa saada juoksu taas kulkemaan on lepo. Juoksu on jo niin pitkään tuntunut tahmealta ja aiheuttanut turhautumista ja päänvaivaa, että innolla odotan sitä aikaa, kun alan taas nauttia siitä. Siinä on ihan kyllin suuri motivaattori, jotta maltan nyt levätä.

Virheelliset ajatukseni siitä, että juoksuvaikeudet olisivat vain romahtaneen kuntoni ja laiskan treenaamiseni syytä, ovat jälleen syyllistäviä syömishäiriöajatuksia. Vika on aina minussa ja suorittamisessani. Minä olen ollut laiska enkä treenannut riittävästi. Kohonnut painokin tekee juoksusta vaikeampaa. Pitäisi vaan treenata kovempaa ja herkutella vähemmän, pudottaa pari kiloa. Nyt kuitenkin tunnistan nämä ajatukseni ja tiedän niiden olevan haitallisia ja vääriä. Nyt aion tosissani taistella näitä ajatuksia vastaan ja antaa keholleni, mitä se tarvitsee. Lepoa, ruokaa ja unta.

Syömishäiriön kannalta juoksutauko tekee oikeasti todella hyvää ja auttaa pääsemään eroon pakkomielteistä. Tiedän, että syömiseen keskittyminen tulee tauon myötä olemaan haastavaa, sillä lepopäivien ruokailu on tuottanut aina ongelmia. Mutta samalla tauko varmasti auttaa myös syömishäiriön paranemisprosessissa. Ja ylipäätään siinä, että opin olemaan armollisempi itselleni ja kuuntelemaan omaa kroppaa. Sekä tietysti sen vanhan kunnon juoksuflow:n löytämisessä.

Lääkärin mukaan ylirasitustilan nitistämiseksi pitää kiinnittää huomiota uneen, ravintoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Olenkin jo merkannut kalenteriini monet treffit kavereiden kanssa. Kuten jo viimeksi kerroin, syömishäiriö asetti treenin ja ruokapakkomielteet aina kaiken muun edelle – myös sosiaalisten suhteiden. Nyt on hyvä aika korjata sitäkin asiaa. Nyt pari viikkoa keskityn siis lepoon, kevyeen treeniin, ruokaan ja ystäviin. Toivottavasti parannun mahdollisimman pian, ettei tarvitsisi skipata Varsovan maratonia. Ei sekään kuitenkaan olisi maailmanloppu. Jos aion pitää juoksun elämänmittaisena harrastuksena, yksi väliin jätetty kisa tai edes pari kuukautta ilman juoksua ei loppupeleissä merkitse mitään.

Sellainen avautuminen tällä kertaa. Vaikeuksien kautta voittoon – kyllä minä pian taas juoksen. Ja juoksukieltoni ei kuitenkaan poissulje kaikkia liikuntamahdollisuuksia. Miten sitten treenaan nyt juoksukiellon aikana? Siitä kirjoittelen lisää myöhemmin!

DCIM107GOPRO

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s